Dark times

Kuukausi mennyt sumussa.

Mitä mulle tapahtui?

Kontrolli petti täysin, MINULLA !

Vittu.

Lääkitystä lisättiin.

Psykologille sain puhuttua niin vakuuttelevasti ettei tarvi enää käydä kun kontrollikäynneillä.

Oon ahminut kuukauden.

Paino: maybe 59.

Yäk. :(

Liityn ladylinelle ja alan treenaan.

Maanantaina alkaa dieettaus ja alan tänne taas kirjoittelemaan miten sujuu.

Tavoite alle 55 kg, läskit pois ja kiinteä kroppa kesäks.

Jospa en tällä kertaa romahtais. Se Pelottavan kaa oleilu teki mut ihan pimeäks.

Nykyään tykkään jo ihan muusta, ihmisestä josta oon jo ennenkin tykännyt.
Ihmisestä, jota voi vaan rakastaa.








Tosta voi miettiä mikä kroppa näyttää parhaimmalta.
Oma suosikki on tuo vika <3 that's what i would like to be.

Mikä helvetin laihdutus? Ja rahapula

Ahminahminahmin. Mikä muhun on taas mennyt? En tajua :( En haluu tällästä. Eikä mulla ole edes rahaa ostaa ruokaa. Tilillä reilu 1e ja pussissa pari euroa, ei saa ees röökiä, voi vit...amiini.

Mä luultavasti jatkan tätä ahmimista niin kauan kunnes kaapit on tyhjät. Vois heittää saman tien kaikki ruuat pois kun en edes osaa syödä niinkuin normaalit ihmiset.

Sain varattua vihdoin ja viimein lääkärin, inhoon käydä siel mutta pakko kai toi resepti on uusia etten pimahda.
Psykologillekkin yritin varata aikaa, mutta soitin väärään numeroon enkä jaksanut koittaa uudelleen.

Oon veloissa. En isoissa, mutta en tykkää että oon velkaa. Laskut oon kuitenkin saanut maksettua ja se on hyvä se. Oon nyt tehnyt muutamaa vuoroa yhteen paikkaan, mutta sieltäkin tulee palkka ties millon, enkä ole edes verokorttia saanut vietyä sinne..

Viikonloppu oli ihana. Sen jälkeen onkin ollut kiirettä ja aika paskaa koko homma.

Miksu ja pari muuta kaveria oli viikonlopun mun luona. Ainakun olin Miksun kanssa kahdestaan niin jännitti niin paljon ettei mitään rajaa, mutta meillä oli hauskaa. Paska miksi pitää tykätä siiitä. Vois mennä hypnotisoijalle ja käskee sen hypnotisoida mut anorektikoks, joka ei tykkää kenestäkään miehestä.

Viikonloppuna aattelin, että oon paranemassa, kun oli niin hyvä olla ja nauroin paljon. Mut se olo tais jäädä viikonloppuun. Ja kaunis synkkä masennus ja todellisuus palasi takaisin..
Meillä oli kova meno ja leffailta, hyvää ruokaa ja tokihan minä hyvin söin ja paska koitin ottaa poikien kaa syömiskilpailua, mutten onneks pärjännyt. Lauantaina ei menty nukkumaan ollenkaan vaan nukuttiin sunnuntaina päikkärit vaan ja kiitos valvomisen nukuin maanantaina kivasti pommiin ja herätessä silmät oli mielettömän turvonneet. Hyvin alko sekin paluu arkeen. Koko viikon on nyt väsyttänyt. Siksköhän oon näin paljon syönyt? Vai siks että mulla on joku syömisvamma? Tahon toisenlaisen syömisvamman KIITOS enkä tälläistä sekasikiövammaa :/

Koitan jatkossa reipastua ja kirjoitella useammin. Mutta on ollut kiireviikko..

http://www.youtube.com/watch?v=qH7qzBvHFic

Eiks vois myös ite päättää kestä tykkää kestä ei ?

Sweet home

Ihanaa olla vihdoin omassa rauhassa, omassa kodissa,oman näköisessä ympäristössä <3 Pois vanhempien liian tarkkojen katseiden alta.

Nyt alkaa myös liikuntakuuri ja alan pitämään taas vähän aktiivisemmin ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa. Taidan tehdä sillai aina viikkosuunnitelman ruokien ja liikkumisen suhteen ja teen sille oman "sivun" niin kuin jollain muulla tais olla. Se vaikutti selkeemmältä niin.

Ah, oon taas vähän shoppaillu. Ja en tiiä kans että millä rahoilla. Mutta kuitenkin kauppoja kierrellessä tarttui harmaa neuleen, semmonen vähän pidempi (yli takapuolen) ja sitä ei saa millään kiinni ja eessä on sillai jotain röyhelöä, tai ei oikeastaan, en osaa selittää. Sitten seuraava ostos oli aivan ihana musta pikku juhlalaukku, jossa oli mustaa röyhelöä ja hopeaketjun näköinen olkain, vai mikä se on. Sitten mun lemppari ostos oli kengät, jotka on vähän kuin ruskeeta mokkaa ja niissä on kiilakorot, ihan mielettömän hyvät jalkaan, ei mitkään talvikengät. Varret niissä on lyhyen ja niisä on nauhat. Ne on sellaset rumat, mutta ehkä kuitenkin maailman söpöimmät. Ehkä vähän vanhanaikaisen näköiset, mutta ne sopii hyvin mun vihertävän talvitakin ja "pallo" villakangastakin kanssa. (Sen villakangastakin malli on sellanen ylhäältä kiree ja istuva ja vyötäröstä alaspäin se on pallo :D

Mitäs mitäs muuta. No Pelottava. Sehän tota kyseli, että millon menen sen luo. En vastannut mitään ja sitten se sanoi ettei tahdo olla riesana mulle. Siinä vaiheessa vastasin, ettei se oo riesana, vaan yksi mun kavereista, ei sen enempää eikä toivottavasti vähempää ja että oon pahoillani, ettei mulla taida olla muuta annettavaa sille kuin ystävyys. Se reagoi siihen aika rauhallisesti, no sehän on itserauhallisuus, eikäpä se mussa niin paljon menettänyt. Kai.. Tai siis ei tosiaankaan, menetti vaan mahdollisuuden kokea mahdollisimman monimutkainen parisuhde vaikeimman ja epäihmismäisimmän naisen alun kanssa.

Joo, vois alkaa kattoo jotain leffaa, lähtee ajoissa nukkumaan ja aamulla lenkille ja nauttia viimeisistä lomapäivistä.

Laihuuden vuosi alkoi

Läskeilyn vuodet on nyt takana.

Samoin ihanaihana viikonloppu korvessa rakkaiden kanssa sekoilemassa :) Oli oikeasti mukavaa, en itkenyt kertaakaan vaan nautin täysillä koko viikonlopusta, IHANAA <3 Ja tajusin jotain tosi outoa. Mutta kerron siitä tajuamisesta myöhemmin.

Juotiin perjantai, juotiin lauantai, ammuttiin raketteja, syötiin sillai normaalin verran ja pidettiin hauskaa. Ja rahaa meni. Kallista toi juominen ja polttaminen, mutta se hyvä puoli oli siinä että oltiin jossain korvessa, ettei voinnut mennä baariin ja vahingossa tuhlata rahojaan sinne.

Ensimmäinen päivä herkuitta. Ei tunnu missään. Ei vielä. EIKÄ TULE TUNTUMAAN, eihän?

Taidan olla ihastunut. Tää oli se mun tajuamisjuttu. WHAT ? Just säädettyäni Pelottavan kanssa, tein sen päätöksen, ettei musta ole ikinä parisuhteeseen. Mutta tän ihmisen kanssa vois olla? Voisko? Koska se hyväksyy mut, nauraa mulle, esittää ymmärtävänsä mua, se osaa auttaa mua kun ahdistaa ja se on vaan niin rakas ihminen mulle ja tiedän sen että oon sille rakas. Mutta miksi mun piti mennä ihastumaan siihen. Just nyt ? Ja just siihen? Ei näin ikinä pitänyt käydä.

Ja vaikka se välittää musta paljonkin, niin ei se sitä tarkoita että meistä voisi joskus tulla enemmän kuin kavereita. Mutta silti, toivoa on hyvä elättää? Ja sit taas pettyä? Äh niinpä-- Meillä on ollut niin hieno ystävyys Miksun kaa etten tahdo pilata sitä sillä et meen nyt sitten kunnolla ihastumaan siihen. Hei se on melkein mun yks paras ystävä. Tai ei edes melkein vaan se on. Eli siis, tapa tyttö tuntees ja varo näyttämästä niitä muille.

Tänä vuonna en rasita ystäviäni enää sillä että mulla menee huonosti. Puran kaiken pahan olon syömättömyyteen ja itseni rääkkäykseen, enkä enää paljasta ystävilleni pahaa oloa. Ei niiden tarvi sitä miettiä. Eikö se riitä että yhdellä on paha olla..?


Tää kuva voi vaikka sitten olla tän vuoden ensimmäinen thinspo kuva mulle.


Ja tämä.




50kg, täältä tullaan ja kovaa tullaankin :)

Tättärääräää

Ensinnäkin, olen selvinnyt joulusta. +1kg :(

Oheisessa kuvassa on muutama jouluna napattu kuva. Ja ehkä siitä käy selville mikä on tuonnut mulle tuon kilon lisää painoa.

Joulu meni sillain ahdistaessa, mutta osasin kuitenkin välillä nauttiakkin siitä.

Onneksi joulu on kerran vuodessa!


Koska vuosi vaihtuu ja minä lähen kavereiden kaa mökille bilettämään sen kunniaksi, teen tänään tässä ja nyt tälläisen päivityksen mun vuodesta 2011 ja mitä tavotteita mulla on vuodelle 2012.

Sitä ennen kerron nopeasti tulevasta viikonlopusta. Saatin kiva porukka kasaan. Mennään keskelle ei mitään juomien ja syömisten kanssa. Mulla on juotavaa niin paljon, ei kalorimääriä niistä edes viitsi laskea. Koitan siellä olla syömättä.

1.1. alkaa mulla tipaton tammikuu ja herkkulakko + laihdutus, joka on vähän aina menossa ;)

VUONNA 2011
*Surin P:n itsemurhaa ja sain apua sen asian käsittelemiseen
*Paino pomppi 54-62 kg:n välillä
*Ahmin
*Dieettasin ja rääkkäsin itseäni
*Ostin paljon ihania vaatteita
*Tutustuin paremmin Pelottavaan
*Menin ihastumaan Pelottavaan
*Sain miljoona paniikkikohtausta,
*mutta tänä vuonna myös sain apua paniikkiin
*Olin 1kk polttamatta, kunnes taas sorruin
*Pysyin Suomen rajojen sisällä
*Tapasin ihmisiä, jotka luulin jo menettäneeni kokonaan
*Riitelin kavereiden kanssa enemmän kuin tapanani on
*Aloin syömään säännöllisesti lääkkeitä
*Muutin
*Hmm. Etsin koko vuoden itseäni, enkä löytänyt
*Laitoin mun ja Pelottavan jutun tauolle
*Vietin ikimuistoisia hetkiä yhdessä ystävieni kanssa
*ja ihmettelin miten ihmeessa mulla voi olla niin ihania ystäviä..

VUONNA 2012
*Laihdun 8kg
*Liikun paljon
*En syö herkkuja ainakaan kahteen ensimmäiseen kuukauteen ja senkin jälkeen erittäin maltillisesti
*Tipaton tammikuu
*EN AHMI
*Lopetan sopivaan väliin tupakoinnin
*Koitan nauttia elämästä
*Yritän olla parempi ystävä ystävilleni
*Teen jotain merkittävää, en tiedä vielä mitä





HYVÄÄ UUTTAVUOTTA JA TSEMPPIÄ KAIKILLE
UUDENVUODEN LUPAUSTEN KANSSA :) <3

Vähemmän hankalaa uuttavuotta, kiiitos

Ei helevetin helevetti. 2 päivää oon juonut, ja kuinkahan paljon tyhjiä kaloreita tosta juomismäärästäkin on kertynyt. Olo on iso, maha pömpöttää, päätä särkee ja asiat menee päin vittua.

Muutamia syitä vitutukseeni..
1.Panin poikki kokonaan Pelottavan kanssa. En vaa pysty. Ja vittu, miks mua ahdistaa nytkin? Ja ahdisti sillon ja jaja aina kaikki tuntuu niin väärältä?
2. Kavereiden kanssa riita uudestavuodesta, miksi helevetissä ne tekee kaikesta niin vaikeeta !?
3. Riidan yhteydessä yksi kaveri väitti mua itserakkaaksi, koska aattelen mikä ois mulle parasta. VITUN VITTU, tiedäispä vaan kuin HELEVETISTI vihaan ITSEÄNI ja olisin heti valmis tappamaan itseni, jos osaisin olla itsekäs ja olla ajattelematta miltä äidistä tuntuu.
4. Oon syönyt ja juonut liikaa. Läskiläskiläksi ahdistaa !
5. Mulla ei ole rahaa, ja laskut maksamatta.
6. Olen niin PETTYNYT ystävääni, helkutti. Luulin joskus että se vois ymmärtää mua. Mutta vitut.
7.Vituttaa sekin että kaikki olettaa, että multa ei tarvi kysyä ikinä mitään kun mulle käy aina kaikki, vittu, miks mun ei anneta päättää mitään.
8. AHDISTAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA tää vitun läski olo. Lääkkeet loppuu, pitää mennä lääkäriin. En halua.
9.Pikkuveli on myöntänyt että sillä on alkoholi ongelma, joka aika ratkasevasti häiritsee sen opiskelua, eihän siinä mitäänn.. Mutta vittu, kun en sitäkään osaa auttaa. En osaa edes itteeni auttaa.
10. En osaa nukkua, kun mietin VITTU MUITA ja sitä että miks helevetissä oon viel täällä.
11. Vituttaa kun P ei jättänyt mitään viestiä jälkeensä, nyt valvon niin helvetin usein miettien että mitä vittua sen päässä liikku ja miks helevetissä en osannut auttaa sitäkään :(
12. Vielä enemmän vituttaa se, että vaikka P:n itsemurhasta on kulunut jo vuosi, niin ei se tarkoita sitä, että mä oisin selvinnyt siitä, enkä surisi enää P:tä. Miten vitussa mä voisin olla surematta niin tärkeätä ihmistä? Miksi vitussa kaikki olettaa että vuosi on tarpeeksi pitkä aika toipua surusta? Ei todellakaan ole. Ainakaan mulle.
13. Vituttaa olla epänormaali, masentunut paska.


Kunnon angsti joo. Mutta,. Oli pakko. Anteeks kiroilu ja ruma teksti.

aamupaino+itkupotkuraivari

57 näytti vaaka, kun olin täysissä pukeissa, juonut kaksi kuppia kahvia, syönyt ½mandariinia, 8 viinirypälettä, 8 teelusikallista riisipuuroa. Taidankin olla lopun päivää syömättä. :/ Miten voi paino olla 2kg enemmän kun noin 5päivää sitten !? Tai no voihan se olla, tolla syömisella :( däogöjsd-lgjÖDSM
fgåwdsk
.vmknhdf-.hbmdf,hksd
sad
gdf
sg

Ärsyttää. Itkettää. Kiukuttaa. Missä se nyrkkeilysäkki on jota voisin hakata niin paljon ja niin kauan että rystyset olisi verillä?

Mulla on farkut ja tavallinen pitkähihainen t-paita päällä - ahdistaa. Kaikki muodot näkyy liian selkeästi. Myös  turvonnut vatsa ja jenkkakahvojen alut.

Vois alkaa paastoamaan viimeistään kun pääsee kotoa pois.