Jotkut meistä rakastavat syömistä. Vaikka samalla he vihaavat syömistä ja sitä
tunnetta syömisen jälkeen. Mutta he eivät voi olla syömättä
vaikka kuinka yrittäisivät.
BTW. JOULULOMA ALKOI ! ja ahdistus.
Tänään oon syönyt monen monta leipää, kouluruokaa, banaanin ja after eight RASIAN JOSSA OLI
KOLMESATAA GRAMMAA SUKLAATA
JA VARMAAN MILJOONA KALORIA !
EI NÄIN :(
Joulun kun koitan selvitä vielä normaalilla syömisellä,
voin alkaa tutustumaan anaan.
Mielummin olen luuranko,
kuin ahmiva paska.
Aattelin, että sanon Pelottavalle ettei musta oo enää mihkää ja
pyydän siltä aikaa.
En halua enää elää.
Nii miks mä edes päästäisin sitä
mun lähelle.
Miks.
Tavoitteena siis on edelleen joku 50kg, eli jos paino pysyy näissä lukemissa
mitä se nyt on ollut, niin joulun jälkeen ois enää 5KG PÄÄMÄÄRÄÄN <3
Olen vihainen.
Vain itselleni.
Tahdon jo
tuntea luuni
hentoisen nahan läpi.
Tahdon jo nähdä
sieluani peittävän
vain hauraan kuoren.
Mutta sinne on
pitkä matka.
Se tie päämäärään
on pitkäpitkä
vaikean vaikea
täynnä valheita,
täynnä epäilyksiä
täynää pettymyksiä.
Mutta kun sen kaiken
jaksaa,
niin saa olla
VIHDOIN
sellainen kun tahtoo. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti